KAATUMISTAPATURMIEN YLEISYYS JA NIIDEN SEURAUKSET
Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain 100 000 kaatumistapaturmaa, joista valtaosa tapahtuu kotona sisällä tai kotipihassa. Näistä lähes 40 000 tapaturmaa vaatii sairaalahoitoa ja yli 900 aiheuttaa kuoleman. Kaatumis- ja putoamistapaturmien seurauksena 75-84 -vuotiaat joutuvat viettämään vuosittain yhteensä yli 14 000 sairaalan vuodeosastojaksoa ja yli 85-vuotiaat vastaavasti 11 000 jaksoa. Yksi sairaalahoitoa vaativista seurauksista on lonkkamurtuma, joita vuosittain tilastoidaan yli 7000. Näistä 90 % on seurausta kaatumisista. Muita tyypillisiä murtumia ovat olkaluu-, ranne- ja nilkkamurtumat.
Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Aiempi kaatuminen altistaa merkittävästi uudelle kaatumiselle, sillä kerran kaatuneista 50 % kaatuu uudelleen. Kaatuminen voi aiheuttaa pelkoa ja rajoittaa liikkumista, jolloin liikkumiskyky heikkenee entisestään. Iän myötä keho haurastuu, eikä enää kestä kaatumista yhtä hyvin kuin nuorena. Ikäihminen myös toipuu saamistaan vammoista hitaammin ja vamma voi pahimmillaan heikentää toiminta- ja liikkumiskykyä pysyvästi.
Kaatumispelkoa selvittäneiden tutkimusten mukaan pelon yleisyys vaihtelee välillä 21-80 %. Pelkoa esiintyy enemmän naisilla ja se lisääntyy iän mukana tai kun terveys ja toimintakyky heikkenevät.
KAATUMISRISKIIN VAIKUTTAVAT MONET ASIAT
Kaatumisen vaaratekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, joista suurinta osaa voidaan vähentää ja ehkäistä. Useimmiten kaatuminen johtuu useamman kuin yhden tekijän yhteisvaikutuksesta ja tilanteessa vaikuttavat usein myös erilaiset tilanne- ja käyttäytymistekijät.
Kaatumisalttiutta lisääviä sairauksia:
- Aivoverenkiertohäiriöt
- Parkinsonin tauti
- Muistisairaudet
- Verenpainetauti
- Diabetes ja perifeerinen neuropatia
- Sydän- ja verisuonitaudit
- Virtsatietulehdukset
- Alaraajojen valtimosairaus
- Masennus
- Nivelrikko ja nivelreuma
Kaatumisalttiutta lisääviä oireita:
- Huimaus
- Pystyasentoon liittyvä verenpaineen lasku
- Inkontinenssi
- Heikko kuulo ja näkö
- Krooninen kipu
- Huono uni ja nukkuminen
- Alentunut mieliala
KAATUMISTEN ENNALTAEHKÄISY
Joka kolmas ikäihmisille sattunut kaatuminen ja kaatumisvamma voidaan ehkäistä puuttumalla mahdollisimman moneen kaatumisen vaaratekijään. Parhaimmillaan kaatumisten ehkäisy on ennakointia. Tasapainoharjoittelu kannattaa aloittaa, vaikka erityisiä ongelmia tasapainon ylläpitämisessä ei vielä olisikaan.
Liikuntaharjoittelu on tärkein kotona asuvan ikäihmisen kaatumisen ehkäisykeino. Liikuntaharjoitteluun tulee aina kuulua sekä tasapaino- että lihasvoimaharjoituksia. Toisaalta hyvä kestävyyskunto ehkäisee monia sairauksia ja sen vuoksi myös kestävyysliikunta toimii kaatumisalttiutta ehkäisevästi.
Yksilöllisesti suunniteltu liikuntaohjelma, hyvä ohjaus sekä harjoittelun säännöllisyys ja jatkuvuus ovat liikuntaharjoittelun perusteita. Etenkin niiden iäkkäiden, jotka eivät ole liikkuneet paljon tai liikunnan harrastamisesta on aikaa, on suositeltavaa aloittaa harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa. Tasapainoharjoittelulle ei ole olemassa yhtä yleistä ohjetta, joka sopisi kaikille. Harjoitukset valitaan aina yksilöllisesti riippuen henkilön lähtötasosta ja mahdollisista rajoitteista.
Pitkäaikaissairaudet eivät yleensä ole este liikuntaharjoittelulle. Oikein toteutettu harjoittelu on useimmissa sairauksissa tärkeä osa sairauden ja sen oireiden hoitoa.
Liikuntaharjoittelun lisäksi kaatumisriskiin voidaan vaikuttaa:
- Lääkehaittoja vähentämällä
- Lääkärin tulee tarkistaa iäkkään lääkitys puolivuosittain ja aina kokonaisuudessaan, kun terveydentila muuttuu, aiotaan aloittaa uusi lääkitys tai jos henkilö on kaatunut.
- Lääkkeitä pitäisi käyttää vain sen verran kuin on välttämätöntä. Tarpeelliset lääkkeet on kuitenkin otettava säännöllisesti ja ohjeiden mukaisin annostuksin. Myös ottamatta jäänyt lääke voi lisätä kaatumisvaaraa.
- Huolehtimalla hyvästä ravitsemuksesta
- Monipuolinen ravinto ja riittävä nesteiden saanti ovat iäkkään hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn kulmakiviä ja tärkeä osa kaatumisten ehkäisyä.
- Tärkeimpiä asioita ovat riittävä energian, proteiinien ja ympärivuotisen D-vitamiinin saanti sekä riittävä nesteiden nauttiminen.
- Ottamalla päivittäinen annos D-vitamiinia
- Liian alhainen D-vitamiinitaso elimistössä vaikuttaa haitallisesti tuki- ja liikuntaelimistön rakenteeseen ja toimintaan sekä hermoston ja aivojen terveyteen.
- Suomalainen D-vitamiinin saantisuositus yli 60-vuotiaille on 20 µg / vrk ympäri vuoden.
- Käyttämällä alkoholia kohtuullisesti
- Iäkkäille suositellun alkoholin kohtuukäytön rajat ovat korkeintaan kaksi annosta kerralla ja korkeintaan seitsemän annosta viikossa.
- Ikämuutokset ja sairaudet muuttavat elimistöä ja aineenvaihduntaa, joten jo pienikin määrä alkoholia voi olla iäkkäälle haitallista.
- Miettimällä etukäteen liikkumisen ja asumisen turvallisuutta
- Kodin vaaratekijöiden kartoitus ja tilojen mukauttaminen turvallisiksi: Kotitapaturma.fi
- Hyvien jalkineiden ja liukuesteiden käyttö
- Apuvälineiden hyvästä kunnosta huolehtiminen
- Lonkkasuojien käyttö
- Turvateknologian, esimerkiksi turvapuhelimen käyttö